Fb, Ig - ei mua nappaa..

..jos kerron mullon hyvä päivä,

se halutaan tappaa.

Henkinen kirves seinälleni sinkoo, 

Ellinooraa lainaan,

älä lajitovereilles syyttä mulkku oo.

Media on tällä viikolla uutisoinut facebookin kannatuksen mahdollisesta laskusta - esim. (someasiantuntijan väite artikkeli hs.fi 28.8.2018) Tieto ei yllättänyt. Jokaisella on omat syynsä, minulla se ei ole yksityisyydensuoja-kohu, eikä ajankäyttö - vaan ihmisten negatiivinen suhtautuminen toisiinsa ja toistensa huono kohtelu.  Ihan siis aikuisten ihmisten kesken. Some on toisinaan kuin skitsofreeninen pelikenttä, jossa todellisuus on täysin pirstaloitunut.

Otsikoissa on myös ollut x-ajan  verran informaatiota lasten somekäyttäytymisestä toisiansa kohtaan, heillä ei tosin ole otsalohko vielä kehittynyt siihen pisteeseen, että ajattelu riittäisi juuri omaa napaa pidemmälle, aikuisilla on iso vastuu tässäkin, mutta kuka opettaa aikuisen, jos aikuisellakaan ei ole taitoja tähän? En nyt väitä ollenkaan, että itse olisin täydellinen, mutta nämä asiat laittavat pohtimaan hyviä vaihtoehtoja toimia, koska mielestäni kyseessä on ongelma. Hiukan nimittäin harmittaa, kun somet ovat ihan hyviä alustoja, silloin kuin niitä käytetään oikein ja voivat tuoda ihan hyvääkin mieltä.

Omista lapsistani yksi on saanut ukaasin, että jos viestintä kännykällä ei ole asiallista, niin kännykkä takavarikoidaan. Loput perheen matalat ovat osanneet käyttäytyä. Ja tämä ainut huomantuksensa saanut on tyttö. Muut matalat on poikia. Toivottavasti Ellinooran biisin lyriikat eivät ole enne,

ilkeet tytöt on ilkeit aina, 

20 ja 40 vuotiaina. Kusipää, tekee uuden kusipään

ja jos tää jatkuu pidempään,

meil ei oo tilaa hengittää.

Ei anneta kenenkään vaikuttaa, mutta joskus on hyvä vain vetäytyä. 

Rv 26+3. Vaunut torista.

No ni. Vaunut on hankittu. Kiitos tori.fi. Nämä on hyväksi todetut Emmaljungan Classic duo edget, vuosimallia 2013. Ratasosa sisältyi kauppaan myös. Tosi siistinä pidetyt vaunut. Muiden babyn kanssa liikkumiseen ja kiikkumiseen liittyvien asioiden hankintaa haluan siirtää vielä hetken eteenpäin, ihan taloudellisista syistä. 

Maanantaina oli neuvola, kaikki on jees noin niinkuin numeroina ainakin. 

Väsymys on rajua edelleen silloin kun se iskee, mutta onneksi mikään ei estä lepäämästä edelleenkään. Tai no, nyt on yksi kouluikäisistä lapsista kuumeessa kotona, viime viikolla teini oli kuumeessa pari päivää. Jotain perusvirusta päänsärkyineen ja kurkkukipuineen, meni ihan normikotihoidolla ohi, eli kuumetta alentavilla ja levolla. Itse olen pysynyt terveenä, ainakin vielä. 

Klo on nyt 9.00 ja olen edelleen yökkärit päällä, heräsin kyllä jo klo 5.55 ja "laitoin" koululaisia kouluun klo 6.40-7.40, sen jälkeen tuijottelin hetken Areenasta motherlandia eli äitien sotaa - hersyvää brittihuumoria, I love it. Samalla tein pari senttiä villasukkaa 9v tyttärelle. Edellisellä kauppareissulla isoon kaupunkiin hamstrasin lankoja talveksi, niin nyt on millä tehdä. Dropsia, meidän pikku kylässä ei dropsia ole tarjolla ja olen melko kyllästynyt Novitan villoihin, paremman puutteessa toki nekin menee. 

Mutta nyt alan miettimään mitä tänään pukisin päälleni ja alkaa johonkin oikeisiin hommiin :) Hyvää keskiviikkoa! 

Rv 26+1.

Aamykyöpeli tässä taas hei, päiväni alkoi 05.00, ihan hyvän tuulisena. Tosin en yhtään valita parista tunnista omaa aikaa ennen koululaisten ylösnousua <3. Pullakin on unessa vielä tähän aikaan ja sellaisessa asennossa, ettei paina oikein mihinkään. Teinin herätys on seitsemältä, pari muuta puoli kahdeksalta ylös. Nuorinta käyn saattamassa jonkun matkaa kouluun, mutta ihan perille asti en pysty enää kävelemään, tai pystyn, mutta olen tosi tosi puhki sen jälkeen ja loppupäivä menee ikäänkuin pilalle, joten säästän voimiani. Aamulenkin pituus koululle asti ja takaisin on 5km. Iltapäivällä on neuvolassa käynti ja alkuillasta koiran rokotus. Päivän aikana kotihommia omaan tahtiin.  Ehkä päiväunilla höystettynä. Ihanaa.

Taidettiin löytää toripistefistä vaunut viikonlopun aikana. Tällä viikolla ainakin yhdet käydään katsomassa naapurikaupungissa. Emmaljungan Classicit. Ne jotenkin on kivan näköiset ja ilmeisen toimivat pelit.  Facebookissa on Emmaljungalle oma myynti- ja turinaryhmä, jossa aika hyvin on tarjontaa vaunuissa, mutta minun makuun aika etelä-suomi painotteisesti. Haluan nähdä tuotteen ennen kuin ostamme, enkä aio ajella satoja kilometrejä.  

Hain menneellä viikolla äitiyspakkauksen. Oli se vähän muuttunut sisällöltään versus mitä siinä 9 vuotta sitten oli, mutta ei aiheuttanut pettymystä tälläkään kertaa. Pari kolme juttua oli, joita pyörittelin vähän pidempään, että mitähän näillä niinku tehdään.  "Onks tää niinku huivi vai mikä?" "Mikä varjelesoikoon on ruokatutti?" ja  sitten se vaate joka on niinkuin mekko, mutta siinä on neppareilla vedetty helma umpeen - "kai tällä jokin tarkoitus on?" Tuttipulloa en laatikosta löytänyt, kai nykyäänkin vielä vauvat juo tuttipullosta?? Ei sillä että korviketta olisin työntämässä heti alkuun, vaan sillä, että vettä ovat mun aikaisemmat vauvat tykänneet juoda välillä myös. :) Mutta ei se mitään, hankitaan hankitaan. Talvivaatteita on myös hommattava erikseen, pakkauksen ulkoiluvaatteet olivat himpun reilun kokoisia marrasvauvalle.

Sittenpä pitäisi etsiä turvakaukalo ja telakka. Noissa olen tullut vähän sille kannalle, että onko järkevää ostaa käytettyjä. Ainakin Gragolta löytyy ihan kohtuuhintaan uusiakin perussettejä. Matkarattaat ehtii hankkia myöhemminkin, vaikka ensi keväänä, tai tarpeen mukaan. Eikä tarvitse olla turvaistuin-integroidut, näitä löytyy maaimasta parilla kympillä käytettyinä. Pinnasängystä puuttuu vielä patja. Kyllä me kohta ollaan valmistauduttu pullan maailmaan tuloon niin, että pärjätään. 

No niin, tässähän sitä olikin yhdelle aamulle ajatuksia. Syksyistä alkanutta viikkoa toivotan :)

RV 25+5. Ihan jees. Luulisin.

Huomenia!

Viimeisimpään julkaisuun liittyen, sain jatkaa eloa kotona ilman työelämää äitiysloman alkuun asti. Olen tosi tosi tosi kiitollinen siitä. :) Vaikkei kylläkään taloudellisesti kovin herkkua ole. Äitiysloma alkaa varhennettuna ensikuun (syyskuun) loppu puoliskolla. Nyt mä otan tän blogin itselleni terapiatyökaluksi, etten ihan unohda melko toimettomana kuka olen. :D Mun työni on ollut mulle suuri osa mun elämää ja voi kai laskea, että jopa identiteettiä. Nyt olen "vain" housewife. Ei sillä että aliarvioisin, täähän on tosi arvokasta hommaa. Mutta niin on moni muukin homma.

Viime viikolla tuli ulkoiltua hissuksiin kävellen yli 30km, tällä viikolla vähän vähempi, tähän mennessä tätä viikkoa kasassa on vain n. 10km. Haluaisin liikkua ihan tosi paljon, mutta kun en pysty. Eilen oli maksimisykkeet 148 / min pienessä ylämäessä. Rauhallisella yht 2,7km kävelyllä, olin ihan poikki lenkin jälkeen. Mutta kun ei tolleen "liikaa" lähde rehkimään, niin olo on ihan fine.

Äitiyspakkaus odottaa noutajaa lähimmällä matkahuollon asiamiehellä, eilen tuli viesti että on saapunut, mutta unohdin hakea. Jospa tänään muistaisin. Pitäisi edelleenkin aktivoitua myös hankkimaan vaunut ja autoiluhärpäkkeet. En ole kiirehtinyt näiden asioiden kanssa, kun noita kyllä maailmassa riittää ja en kyllä yhtään tiedä mitä teen lastenvaunuilla ja turvaistuimella 3kk ennen lapsen syntymää. Pölyttykööt jossakin muualla vielä hetken. :D 

Luin tällä viikolla jonkin nettilehden lööpeistä, että 40-vuotias sai esikoisensa. Onnea hänelle. Minusta tuo tuntui hyvältä, koska olen ajatellut ja hävennytkin osittain että olen "näin vanhana" raskaana. Olen siis 38v. Iik. 

Pulla potkuttelee masussa tehokkaasti päivittäin niin kuin kuuluukin. Uskon kaiken olevan hyvin. Napakoita supistuksia tulee yksittäin ja sarjana, en pysty vaikuttamaan niihin mitenkään. Välillä tulee mitään tekemättä ja välillä kun tekee ja välillä ei tule vaikka mitä tekisin.

Kotityöt odottaa tekijäänsä, ikkunat jäi kesällä pesemättä, kun olin aivan varma että oli liian kuuma. Jos vaikka ruudun tai pari saisi tänään ahkeroitua pois, niin olisin tosi tyytyväinen. Ja samalla haluan vaihtaa vähän verhoja. So let's go. Aurinkoista perjantaita kaikille :)

Rv 24 + 1. Kilpirauhasen toimintaongelmia. Basedow.

Kuuma kesä alkaa onneksi kääntymään syksyn puolelle. Massu on kasvanut kohtuu hyvän kokoiseksi ja pullan potkut masussa ovat - sanoisinko tuntuvia. Helppo kesä odotuksen suhteen ei ole ollut. Sitten viime kirjoittelujeni jälkeen todettiin istukan sijaitsevan kohdunkaulan päällä ja se vuoteli muutaman päivän rasituksen yhteydessä, joten lääkäri määräsi lepoon. Istukan tilannetta seuraillaan äitipolilla, seuraava käynti on rv 28. Vuoto rauhoittui onneksi levolla ja uskon istukan nousseen ylemmäksi. 

Noin kuukausi sitten huomasin oloni menevän noin muuten kummalliseksi, syke oli takykardinen ja muutamia kammiomuljauksiakin alkoi esiintymään, lihakset tuntuivat voimattomilta, iho kuivalta ja vatsa sekaisin viikkoja, voimat loppuu herkästi, enkä jaksa koko päivää ilman päiväunia, koska väsymyksen tullessa se on kohtuuttoman suurta. Pakko nukkua päivälläkin. Muistini pätkii ja pää tuntuu ajatusköyhältä. Itku saattaa tulla tosi herkästi. Öisin nukun mielestäni melko hyvin, mutta silti aamulla herätessä olo voi olla tosi uupunut. Hommasin aktiivisuusrannekkeen ja se näyttää että yhtenäinen unenpituuneni on noin 3h luokkaa öisin ja valveillaoloa on jonkin verran. Supistukset ovat lisääntyneet ihan superisti, myös pelkässä levossa. Tehtiin vähän labrakokeita ja kappas kappas, vanha ystäväni Basedow on taas aktiivinen. Se hoideltiin kertaalleen radiojodilla vuonna 2016. Kilpirauhasarvot itsessään ovat viiterajojen sisäpuolella, mutta vasta-aineet ovat yli viite-arvojen Basedown osalta. Tämän vuoksi nyt sitten seuraillaan vauvan sykkeitä myös, ettei nouse liian ylös, eli ettei pullakin muutu hypertyreoottiseksi. Painoni on noussut tähän mennessä raskautta 3kg. 

Syön thyroxinia kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta annosta pudotettiin ihan vähän niin että syön ti ja pe vain 25 mikrogrammaa ja muina päivinä 50 mikrogrammaa, liikatoimintaoireiden vuoksi. Olen huomannut, että niinä päivinä jolloin syön pienemmän annoksen thyroxinia, pystyn kotitöitä tekemään ilman että syke nousee yli 120 / min. Ja niinä päivinä kun syön isomman annoksen, syke kohoaa helposti 120-140 tasolle, ihan vain kotitöissä. Aktiivisuusranneke näyttää tuolloin, että rasitus sykkeen osalta vastaa hölkkää, juoksua ym intensiivisiä aktiviteettäjä, vaikka todellisuudessa en ole juossut askeltakaan ja aika rauhallisesti toiminut ja kevyitä taakkoja kantanut kuten roskapussi ulos roskikseen, eikä siinä pussissa mitään tiiliskiviä ole. Hämmentävää.

Käyn tänään esittämässä toiveen sairausloman jatkolle, koska minusta ei kertakaikkiaan ole minkäänlaiseen työntekoon eikä vastuun ottoon vähäisten fyysisten sekä henkisten voimavarojen vuoksi. Tunnen oloni melko hyväksi, jos ei tarvitse stressata ylimääräisiä, kuten sitä että jaksanko huomenna töissä ja saanko kenties jopa lopputilin huonosta työskentelystä, jolle en itse edes voi mitään. Kun voimia ei ole, niin niitä ei ole.  Tykkään olla ahkera ja tehdä työni kunnolla, nyt se ei onnistu hyvälläkään tahdolla. Kotona ei ole niin väliä vaikka pari juttua unohtuisikin ja aina voi heittää pitkälleen kun siltä tuntuu, eli voin hyvällä omalla tunnolla toimia juuri niin, kuin jaksan. Silloin ei mieli kärsi tilanteesta. 

Kyllä tää tästä! :D