Heipat!
Bittiavaruudesta ei tila yhdelle uudelle mammablogille taida loppua, niin lisäämpä sellaisen. Tämän ensimmäisen julkaisun tekeminen tuntuu niin kuin CV:tä rakentaisi. Kaikkeehan sitä on elämässä jo ollut, niin mitähän minä tähän nyt keksin laittaa.. ..ajatus tähän harrastukseen heräsi lähinnä omista ajatuksista ja elämäntilanteesta.
Tein n. viikko sitten positiivisen raskaustestin. Siitä asti päivät mennyt lähinnä asiaa ihmetellessä ja asian ymmärtämisessä. Ensimmäinen neuvola-aika on varattuna huhtikuun puolen välin jälkeen. En ihan päivälleen tiedä tällä hetkellä missä kohdin projektia olen, mutta oman arvioin mukaan rv5 tai rv6 taitaa olla meneillään. Ei olla varsinaisesti lastentekoa suunniteltu, tulee jos on tullakseen ja kerta yrittämällähän se siitä sitten alkoi tulla.. 😅 Olin jo aika pitkään sitä mieltä, että lapsiluku on täynnä, mutta ei minusta enää siltä tunnu.
Aamuisin on ollut hiukan pahoinvointia, joka helpottaa syömällä. Illasta mahaa turvottaa ja tuntuu painetta, muutoin ihan normaali olo. Iho ja hiukset ehkä rasvoittuvat normaalia enemmän. Ei väsytä tavallista enempää, ehkä jopa päin vastoin, mitään erityistä ei tee mieli. Viime viikolla jomotteli varsinkin jos tein mitään enempi fyysistä - kuten töitä. Tällä viikolla ei ole jomotellut. Viikon ihmettelyn jälkeen olen päätynyt lopputulokseen, että minä pidän tästä olotilasta :) Siis tämähän on jo viides, edellisestä on aikaa kohta 9v. Kouluikäisiä on aikaisempi satsi ja esikoinen vuoden päästä jo täysi-ikäinen. Ensimmäinen lapsi syntyi hätäsektiolla, loput kolme normaali alatiesynnytyksiä. Minulla ikää on 38v.. ..nuorena kun aloittaa jne. 😬
Blogin kirjoittamista harrastin joskus vuosia vuosia sitten, mutta ajanpuutteen vuoksi se tyrehtyi itsellään. Mietin tässä, että onko tämä jo 'old school' meininkiä, mutta taidan itsekin olla jo 'old school' niin ei kai sen väliä. Tovin joka tapauksessa pidän tekstit näkymässä vain itselleni, niin ehdin silmäillä tulosta ja pohtia, onko tämä laajemmin julkaisemisen arvoista. Enkä ota paineita julkaisutiheydestäkään näin ollen.
Työelämässä olen vuorotyössä. Työtehtäväni ovat enimmäkseen fyysisesti raskaita ja suurimpana huolena tällä hetkellä on, kuinka kauan pystyn työssäni olemaan = taloudellinen huoli. Mutta asioilla on ollut aina - ja on nytkin tapana järjestyä, niin loputtomasti en tuota murehdi kuitenkaan.
Kevättä kovasti odotan, ulkona on edelleen yli puoli metriä lunta ja en tykkää yhtään. Olen talvisin kuin karhu, ryömin kolooni ja kevään tullen alan taas liikkumaan. Nyt on jo hyvän tovin tuntunut siltä, että oispa kevät, että "pääsee taas ulos". 😊
En yhtään tiedä mitä tänään syötäisiin, mutta oli se mitä tahansa, se vaatii kaupassa käyntiä ja sinne on lähdettävä nyt. Huomenna on pyhä, joten ehkä mietittävä myös mitä syödään huomenna.
