maanantai 30. huhtikuuta 2018

Rv 10+0.

Viikot menee ihan kuin raketti. Pahoinvointi on hieman helpottanut ja fyysinen puuhastelukaan ei enää niin pahalta tunnu kuin alussa (työnteko). Varjona plussauksesta asti on ollut epämääräiset vuodot. Vain yksi viikko on ollut vuotamatta mitään, muutoin lähes päivittäin vähäsen kaikissa värikirjoissa. Odotan kovasti ensimmäistä ultraa, joka on reilun kahden viikon päästä. Vatsa kyllä kasvaa ja raskausoireita on, mutta vuotojen vuoksi pelottaa, onko kaikki kunnossa. Ensimmäinen neuvola on takanapäin. Siellä lähinnä keskusteltiin asioista. Verenpaine ok, hb ok, paino ok. Sain vs mittarin kotiin, lukemat ovat pysyneet ainakin näin alkumetreillä ihan hyvinä. Edellisessä raskaudessa minulla siis oli raskausajan diabetes, vaikkei minulla paino noussut silloin kuin 6kg, niin että synnytksen aikoihin painoni oli n. 61kg. Ongelma piilee kai geeneissä, koska lähisuvussani on 2-tyypin diabetestä, niin olen itsekin sille alttiimpi, mutta toistaiseksi se minulla on ilmennyt vain edellisessä raskaudessa. 

Raskaudesta ei tiedä vieläkään kuin asianosaiset. Odotellaan ultran yli kertomista. Lasten reaktiot jännittää minua, aikuisten ei, koska asiahan on täysin minun ja mieheni. 

Vappuasioita on kovasti ollut viime päivissä. On syöty tippaleipiä, munkkeja ja grillattu ruokaa ulkona. Ja saunottu ulkosaunassa. Tänään on määrä käydä hankkimassa torilta kaasupallo. Se on se jokavuotinen traditio. Hirveetä rahanhaaskuuta minun mielestä, mutta lapsen ilo on kyllä korvaamaton, vaikkei se yleensä ainakaan tämän aiheen parissa kestä kuin tyyliin kotiin asti. 🙈



tiistai 3. huhtikuuta 2018

Rv 6+2?

Oon niin todellakin done tämän talven kanssa. Eilen satoi vielä 10-15cm lisää lunta. Kolasin sitä sitten hiki päässä pihasta pois. Samalla sisuunnuin lykkimään noin kolme kuutiota lunta ulkorappusten viereltä pois - eli koko talven aikana siihen sataneet lumet. Jospa ei niin tulvisi rappusten edusta sitten kun vihdoin alkaa lumet sulamaan. Tästä vai mistä lie kiitoksena tänään on ollut negatiivisia masuoireita kun heti aamusta alkoi tiputtelemaan. Munasarjoja viiltelee välillä, mutta ei varsinaista jomotuskipua ole, eikä ole yltynyt tiputtelua isommaksi. Jaa-a. Saapa nähdä miten odotus etenee vai eteneekö. Lepäilin jonkin aikaa päivällä, mutta sitten taivas muuttui siniseksi ja aurinko alkoi paistamaan. En malttanut siinä asetelmassa enempää levätä, vaan lähdin puolen tunnin kävelylenkille. Ja se kyllä piristi mieltä! 😊 

Aamupäivällä tein perheelle 7 litraa keittoa. Sitä kävi syömässä isovanhemmatkin. Keitto on mukava ruoka tarjota, kun ei ole niin väliä vaikka väki putoilee eri aikoihin ovesta sisään. Ruoka ei mee pilalle. 

Aamulla oli tarkoitus käydä labrassa otattamassa kilpparikokeita, mutta kun 40min odotuksen jälkeen edelläni oli edelleen n 20 jonossa, heitin vuoronumeroni roskiin ja lähdin kotiin. Jospa huomenna olisi vähempi ruuhkaa. Kilpparikokeet on siis otettava ennen aamukymmentä, joten minun ei ollut järkeä yli kymmeneen odotuspenkillä istua. Varattavissa olevat ajat on varattuja jo koko viikon ajalle.. Uskon että tämän aamun ruuhka ainakin osittain johtuu pääsiäispyhistä, on ehkä kasautunut tälle aamulle useamman labrassa käynti, luulen. Ennen tuo on toiminut kun on mennyt n. klo 9 labraan jonottelemaan, niin hyvin on oma vuoro koittanut ennen aamukymmentä. Huomenna uusi yritys. 

Toivottavasti tämä viikko kääntyy kevääseen päin. Minä niin odotan että kävelykadut alkaa sulamaan!