Helmikuun vika viikko

Tuntuu että aika menee ihan siivillä. Ilta tulee nopeasti, kuin myös aamu ja uusi kuukausi. Vaikka mieheni on kotona kolmatta viikkoa (isyysloma), tuntuu että kahdelle aikuiselle on hommaa kotona kyllä koko ajan. Ihmettelenkin, miten sain tehtyä kaiken yksin silloin kun mies oli töissä ja kun taas palaa töihin. Ihminen taitaa sopeutua mihin vain, koska muistaakseni minulla ei suuria ongelmia ollut saada kotia, lapsia, koiraa ja kissaa hoidettua + että perheelle valmistui lämmin ruoka iltapäivisin. Ja yleensä sain lumityötkin pihalla tehtyä päivän aikana. Päivät pitää vaan suunnitella etukäteen.

Meillä on täällä hiihtolomaviikko nyt meneillään, arki on hieman tavallista kiireisempää, kun matalat ei lähde aamuisin kouluun. Yhdeksän vuotias tytär lähti seurakunnan leirille, joka kestää yksi ja puoli vuorokautta. Muut ja muuten ollaan kotona. Haaveilen mielessäni risteilystä tms. arjesta irtiotosta, mutta tosiasia on se, että yksittäiset tuhkarokko tapaukset saa minut pysymään vauvan kanssa kotona - niin kauan kuin vauva saa rokotukset. Eli ensimmäisen vuoden aikana ei taideta paljon reissata. Voihan tuhkis tietty tulla vaikka kotikaupungin kaupasta, mutta pääsääntöisesti suomalaiset ovat saaneet rokotukset joitakin -60 luvulla syntyneitä lukuunottamatta.  

Kelit ovat tälläkin viikolla suosineet, tai no.. Pihaa on joutunut hiekoittamaan, sulatussuolalla sulattamaan ja muutamia tunteja näyttämään rautalapion kärkeä, mutta on auringon kirkastama maisema silti nätti! ..kunhan vain malttaa poistua kotipihasta.

Mukavaa helmikuun viimeistä viikkoa jokaiselle!

Aurinkoista viikkoa!

Helmikuun ihanat auringonpaisteet ovat vihdoin saapuneet. On ollut siis rutkasti vauvakelejä  ja ollaankin kovasti lenkkeilty ja nautittu ulkoilmasta ja ajatukset on kyllä ihan keväässä! Aivan mahtavaa kun harmaus on saanut väriä. Tänään tuntuu olevan hiukan tuulisempi päivä, mutta eilen oli kyllä ihan tyyntä!

Peilityyntä eiliseltä.

Tämä viikko on ollut minulle todellinen hemmotteluviikko ja haluan jakaa tässä poimintoja viikon varrelta. Minulla on ensinnäkin ilo ja kunnia saada pitää rakas kotona isyysloman merkeissä kolme viikkoa. Meneillään on viikko nro 1. Ollaan käyty syömässä lounasta kiinalaisessa, on ollut texmex päivää, pannari-iltapalaa ja saunailtaa perheen kanssa. Maistuvaa ja mukavaa arkea koen eläväni näinä päivinä. <3

Lounas kiinalaisen noutopöydästä

Voisin syödä kiinalaista vaikka joka päivä, se on vaan niin hyvää. Tämän lounaan maksoin viime kuussa kertyneillä S-bonuksilla. 😁

Kahvihetki kotona

Se on tavallaan ihan väärin, että kaupassa kassoille laitetaan noita pieniä herkkuja, mutta en nyt kyllä yhtään ostosta katunut - Geisha Kismet oli oikeinkin maistuvaa iltapäiväkahvin kanssa, vaikka sokeri ihan miten vaan epäterveellistä onkin. 😬

Texmex-päivä

Kanaa, jauhelihaa, maissia, sipulia, tomaattia, kurkkua, jääsalaattia, texmex-kastiketta ja ranskankermacheddaria. Vehnälettu. Niistä on minun tortilla tehty. 

Saunajuomat

Citymarketin hyllyltä bongasin Cane Colaa ja halusin perhettä hieman hemmotella. En ollut ennen tuota nähnytkään - saati maistanut, oli hyvää, kallista ja komeita pulloja. Pullotettu New Yorkissa. Yleensä ostan hyllyn halvimpia saunalimuja, aurinko on saanut mieleni höveliksi. Minähän olen siis alkoholia viimeksi maistanut toissavuoden joulukuussa. Ei minulla mitään erityistä syytä ole alkoholia vältellä, en vain koe että se sopii mitenkään minun elämäntapaani ainakaan tällä hetkellä.

Nyt minulla on kiire nauttimaan auringosta, mutta haluan toivottaa kaikille ihan mielettömän ihanaa loppuviikkoa! 🌞

Viime viikkoa kuvin.

Viime viikkoa kännykkäkuvin. 

Harvinaista herkkua minulle. Pääsin käymään toisen kerran elämässäni Arnoldsissa. Söin samanlaisen suklaadonitsin kuin ensimmäiselläkin kerralla ja unohdin, että pienin kuppi kahvia riittäisi kyllä. Rakastan suklaadonitseja. Olen tiiraillut kaupoissa donitsivuokia, että voisi itse kotona tehdä, mutta ei ole vielä tullut vastaan. Donitseja voi siis tehdä uunissa donitsipellillä, ilman mitään rasvassa keittämistä. Aion kokeilla, sitten joskus. 

Lumitöitä, melkein joka päivä ja välillä useamman kerran päivässä. Aerobista hyötyliikuntaa parhaimmillaan. 👌 Tyttö vaunuihin kuistille nukkumaan ja äiti on hyvä vaan ja urheilee 😁

Kolmannen teinipoikani kännykästä kuoli akku. Tilasin viikolla Teliashopista uuden luurin ja luonnollisesti piti käydä ostamassa uuteen luuriin sopivia lisukkeita. Ostin itselleni samanlaiset langattomat bluetooth kuulokkeet, mutta mustat. Powerista. Olivat tarjouksessa. 

Tilasin viime viikolla myöskin tuon Telia Dot-liittymän. Aikaisemmin minulla oli pakettiliittymä, jossa oli paljon puheminuutteja, viestejä ja rajaton netti. Nuo kaikki ovat olleet kuukausia aika turhia, koska soittelen todella vähän, en lähetä perinteisiä tekstareita oikeastaan ollenkaan ja nettiäkin käytän enimmäkseen kodin wifissä, koska olen tällä hetkellä enimmäkseen kotona vauvavuoteni kanssa. Kk-maksu oli jotain vajaa 30e/kk. Minulla oli kyllä tässä pakettiliittymän ja dotin välissä sellainen Telian "perusperus"-liittymä,  (6,90e/kk + käyttö), mutta siihen sisältyi niin hidas netti, että minun hermo ei kestänyt odotella sivujen latautumista sillä vauhdilla. Se oli 0,20 jotakin yksikköä jossakin ajassa.. ..ziisus että mulla on huono muisti :D Dotissa on sama idea, että maksan vain käytöstä, mutta netti on nopeampi (100Mt) ja hinta on kuitenkin max 1e päivä, eli lasku ei voi olla 31 euroa kuukaudessa enempää. Mun netin käyttö muualla kuin kotona on tällä hetkellä lähinnä saldon vilkaisua kauppareissulla. Jos joutuu odottelemaan asiointireissulla, saatan selata somet tai päivänlööpit läpi jne. Mutta silti, max euron päivä vaikka käyttöä jonakin päivänä tai päivinä tulee enempi. Eli ihan sama melkein kuin se mun alkuperäinen vajaan kolmenkympin pakettiliittymä, mutta ei mee hukkaan silloin kun ei oikeesti optioita käytä. 

Samalla tilasin uuden numeron, koska minä olen ihan tosi kypsä puhelinkauppiaiden soittelumäärään ja ikuiseen "kiitos, mutta ei kiitos, Siis todellakin ei kiitos, en tilaa"-jankuttamiseen. Jospa nyt hetken saisin olla rauhassa puhelinkauppialta, vaikka työtäänhän he vain tekevät ja ystävällisesti sanon kaikkeen kiitos ei ja yleensä ystävällisesti kauppaamisen lopettavat. Dotin sovelluksesta nappasin numeron myös salaiseksi. Sovelluksesta pystyy  muuttamaan liittymän asetuksia helposti ja tarkkailemaan datan kulutusta ja puheluiden + viestien määrää vaivatta. Tosi kätevää! Laskutus hoituu tililtä automaattisesti. Tosi helppo. Tää on muuten ilmainen mainos Telialle. Mulla ei ole sponsoridiilejä Telian kanssa, vaikka toki semmoinen kelpaisi! 😋

Tämmöstä mulla ei ole vielä koskaan ollut, lapsilla on kyllä noita ollut, mutta en ole raaskinnut itselle aikaisemmin hankkia. Buffi. On kyllä hyvä ja lämmin. Tuo väri on ihana. Budgetsportista löysin. Espanjassa ommeltu meidän pohjolan kylmiin keleihin. Kyllä  nyt kelpaa lumia työnnellä.

Perjantaina meillä oli pakastepizzaperjantai. Grandiosan Meat Loversia ja Chicken bbq. Nuo on meidän suosikit pakastepizzoista. Leikataan slaisseksi ja syödään kaikkia vaihtoehtoja. Ei tarvii valita minkä pizzan syön, syön kaikkia pizzoja mitä on tarjolla. 😁

Äidin pienin rakas <3

Pieni tyttöseni on ollut kaikissa viikon tapahtumissa mukana, myös Arnoldsissa ja ostamassa isoveljen kännykkään tarvikkeita, paistanut pakastepizzat meidän kanssa ja ollut lumitöissä vaunuissa mukana. Minä häntä niin rakastan. 💖 Tyttö on nyt reilun 2kk ikäinen ja olen ollut pisimmillääm 1h30 pois hänen luotaan, silloin kävin vauvan isosiskon kanssa hänen koulussa arviointikeskustelussa. Mulla ei ole kiire nyt mihinkään tästä viereltä. 😊 Sen olen huomannut tässä varttuneempana äitinä, että nuorempana sitä oli jos jotakin menoa ja tarvitsi omaa aikaa. Mihin lie kadonnut tuo kaikki, kun nyt mä haluan olla tässä vaan, tehdä asiat yhdessä ja minä nautin tästä kaikesta! Lapseni ovat siis syntyneet; 2001, 2003, 2005, 2009 ja 2018. Vanhimmat ovat poikia, nuorimmat tyttöjä. Lapset kasvaa niin äkkiä. 

Sellainen viikko ja olen siitä kiitollinen. :)

Luomutukka 25 vuoden värjäyskierteen jälkeen.

Aloitin hiusteni värjäämisen varmaan 14 vuotiaana. Eli noin 25 vuotta sitten. Siinä asti olen vain haaveillut omista hiuksistani.  Niistä värjäämättömistä, koska ne oli sellaiset jotka ylipäätään heilui päässä tai hulmui jne. Tämä kuulostaa kyllä aika absurdilta. mutta on siinä vaan aika homma saada  omat hiukset takaisin. En koskaan jaksanut kolmen sentin tyvikasvu vaihetta pidemmälle ja jotenkin tuntui, että hiukseni kasvavat tosi hitaasti, joten annoin oravanpyörän jatkua ja laitoin tai laitatin uutta väriä vanhan päälle. Huomasin siis että tyvikasvussa oleva oma hius oli aivan eri laatuista kuin värjätty, mutta sitten ajattelin, että värjätty on kuitenkin sitten juuresta asti "tasalaatuista", että menkööt. Vaikka värjäytin lähelle oman väriseksi, silti se oli jotenkin ihan hirveätä yrittää värjättyä hiusta kasvattaa pois. Värjätyt hiukset näyttävät minulla siis hyvältä noin viikon, sen jälkeen väri alkaa häviämään ja hiusten kunto on karsea vaikka niitä millä hoitaisi. Hiukseni ovat luonnostaan melko pehmeät ja ohuet kuin hämähäkinseitti + hieman luonnonkiharat. Ei siis mitään suoria hevosenjouhia. Värjäämisen jälkeen niistä tulee ennemmin tai myöhemmin elotonta roikkuvaa  kuivaa hamppua. 

Mutta nyt. Voi että. En ole kohta kahteen vuoteen värjännyt hiuksiani ja olen enemmän kuin tyytyväinen. Latvoissa näkyy hiukan vanhoja blondeja raitoja enää. Eihän ne mitkään mielettömän runsaat ja äärimmäisen ihanat "wow" hiukset nytkään ole, mutta huomattavasti paksummat ja parempikuntoiset kuin 25 vuoteen! Voin pitää niitä vapaana auki miettimättä koko ajan miten ne menee pienessä tuulenpuuskassa, koska  aikaisemmin ne eivät enää luontevasti palautuneet niin kuin ne olivat tai jos laitoin hatun päähän en voinut ottaa sitä koko päivänä pois (ellen ollut kotona peilin ääressä), koska hiukset on sen jälkeen laittamalla laitettava. Ihan siitä aloittamalla, että ne piti kastella ja föönailla päänahasta "irti", koska ne lässähtivät tosi pahasti. Tämä oli yläasteaikaan teinitytön itsetunnolle ihan hirveää. Olin kiitollinen, että naiset sai pitää siihen aikaan hattua sisälläkin. Enää ei ole noita ongelmia, voin laittaa pipon päähän niin kuin muutkin ihmiset ja ottaa sen pois ja hieman vain sormilla hasoa oikeaan suuntaan ja se on fine. 

Otin tuon kuvan eilen (4.1.2018). Tein perusponnarin, nostelin/vedin hieman hiuksia ponnarissa ylöspäin ja tavallaan "revin" ponnarin isoksi, lakkaa perään, vähän lisää "revintää" ja se on siinä. Ihan mukava kotiponnari, eikä hävettänyt kauppareissullakaan. Kiharat tulevat itsellään, en ole tehnyt niitä millään. Päin vastoin, minun hiuksia ei tahdo suoristusraudallakaan saada suoriksi, tai saa, mutta tunnin päästä ne jo alkavat "vetäytymään" omaan aallokkoonsa. Vaati sisua ja periksiantamattomuutta saada itselleen omat hiukset takaisin, mutta minusta tämä kyllä kannatti ja mun itseni on paljon kivempi olla oman tukkani kanssa. 

En ole hiustenvärjäystä vastaan, mutta minun kohdalla se ei vain ole toimiva juttu. Hoitokäsittely  (en nyt muista sen nimeä) värjäyksen yhteydessä auttaa, mutta loppujen lopuksi sekin on käsittely, eikä koskaan pidä hiustani yhtä hyvässä kunnossa kuin mitä se on ilman mitään käsittelyjä, vaan ajan mittaan muuttuu myös elottomaksi käsitellyltä osuudelta. Eikä silläkään ollut merkitystä oliko väri kestoväri vai sävytys, molemmat aiheuttivat saman efektin.  

Jos alan harmaantumaan, saatan joutua muuttaa mieltäni värjäyksen suhteen 🙈 Mutta se on siis ihan okei olla ihan vaan luomu ja olen hieman ylpeäkin tästä tukasta. Koskaan aikaisemmin en nimittäin ole ollut ja se kai on tärkeintä, että kun itselle on mukava ja hyvä, ajatelkoot muut miten vain, he eivät kuitenkaan elä minun tukkani kanssa. Tämmöinen tarina tällä kertaa. 😊

Be rohkeasti yourself! 

-amazingmom