Olisi hei kiva, jos kevät tulisi vähän nopeammin. Kadut on loskassa ja kaikki on taas ihan harmaata ja mälsää. Pitäisi ja voisi sitä tätä ja tuota, esim vois vaihtaa verhoja, vois mennä lenkkeilemään loskaan, pitäs harjata tukka ja vois meikata. En nyt tiedä onko saamattomuus keväästä kiinni, vai mihin lie mehut on hävinneet. Sellaista on helppo syyttää, mitä ei ole. Mutta ajattelisinko kenties samoin vaikka aurinko paistaisi ja leskenlehdet työntyisi maasta. Harmittaisi ehkä vielä enemmän, jos ulkona olisi nättiä ja siltikään ei huvittaisi. Oisko tää nyt vaan laiskuutta. Tai kevätväsymystä. Kyllä. Kaamos ei minua väsytä, mutta kevät kyllä. Kevätväsymykseen auttaa säännölliset yöunet ja päivärytmi - kunnes keho on tottunut lisääntyneeseen päivän valoon eikä enää väsytä. Noin luki tämän päivän iltalehdessä, tunnistin itseni helposti oirekuvasta - tämä on minun neljäskymmenes kevät, alan pikkuhiljaa tuntemaan itseni.
Sain kuin sainkin itsestäni tehoja irti aamupäivällä ja kävin tytön kanssa reilun 5km vaunulenkillä. Kannatti, koska sen jälkeen oli pirteämpi olo. Olen hieman jäljessä 500km kävellen / vuosi tavoitteestani, tänään on 72,5 sport trackerin kanssa käveltyä kilometriä kasassa. Nyt on käveltävä loppuvuosi n.1,5km joka päivä jotta tavoite on saavutettavissa.
Ensimmäisiä leskenlehtiä odotellessa. Kuvan kukkanen on viimevuodelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti