maanantai 28. tammikuuta 2019

Tumput. Sis. ohjeen ja tarinan.

No niin heipä hei. Käsityöt ansaitsevat oman plankettinsa, koska yleensä niillä on jokin tarina. 

Ei määränpää, vaan koko matka. Vaihekuva ennen kärkikavennusta.

Näiden tumppujen tarinaa jo aikaisemmin kerroin --> tässä postauksessa, mutta lyhyt kertaus tulee myös tässä, ihan kohta seuraavissa lauseissa. Jostain syystä siis äidin mitkä vaan käsineet kelpaa seuraavan sukupolven edustajille - jos omia käsineitä ei ole. Tai lähinnä että niitä ei ole - enää. Ilmeisesti ensimmäinen ajatus teinin  (minun teinin) päässä (teinit inhoaa yleistyksiä) (varmaan kaikki muutkin) tämän pulman edessä on, että - haa, äidillä on! 

Teini. Minun teini.t. (onni ja ilo on kolme ikiomaa teiniä perheessä)


Vaan ei loputtomiin riitä vietäviä käsineitä äidilläkään. Tein taannoin lumitöitä, tai minun piti mennä tekemään lumitöitä, mutta koko talossa ei ollut yhtään minun hanskoja/rukkasia/tumppuja/mitäänkäsineitä tallessa. Ainoastaan parittomia lasten hanskoja. Ja sellaiset laitoin sitten käteeni. Vasemmassa kädessäni oli neonkeltainen, oikeassa harmaa-musta raidallinen. Naapuri vitsaili tien toiselta puolen kolaa työntäessäni, että - jaa, ootko sellainen Ropin-fani?! Hahhahhehheh. 💩 ..no en oo. Eihän siinä sitten auttanut muuta kuin alkaa tekemään itselleni tumppuja, kun matskua eli lankoja on kyllä vähän joka nurkassa. Ei viittiis mennä  hanskoja ostamaankaan, itse asiassa sellainen vaihtoehto ei käynyt mun mielessä ollenkaan.


Aloitin nämä siis viimeviikolla ja eilen sunnuntaina (samalla viikolla) päättelin valmiiksi. Perustumput. Ja sitten ohjetta.

Lankana Novitan 7-veljestä, vähän "avattu" kerä joka ei koskaan kelvannut mihinkään, vajaa 100g. Per puikko 12 silmukkaa (yht 48s) ja puikot kokoa 3,5. Yksi puikko koivua, loput neljä bambua. Pitkä resori, jonka voi kääntää nätisti kaksinkerroin. On nätimpi. Tumpun päässä sädekavennus, kuva someen nätissä asetelmassa juuri ennen kärkikavennusta. Peukalo on peruspeukalo. Neuloin peukaloa varten apulangalle 7 silmukkaa, nostaessani ne lisäsin sivuilta vielä 3 silmukkaa, joten yhteensä peukalossa oli 17 silmukkaa. Kavennukset peukalossa tein joka kerros, onko se nyt sitten nimeltään nauhakavennus, en tiedä. Mitat oli oman käteni mukaan, eli mallailin mille kohdalle teen peukalon ja milloin alan kaventamaan ja tein toisesta samanlaisen, mutta peilikuvana. Langanpäiden päättely. Kuvat ulkona ja sisällä. Kerrotaan somessa. Done. 


Wau. Olen ihan tosi tosi iloinen, että  minulla on nyt saman parin käsineet. En osanut silmukoida tuohon päälle, "äiti", vaikka rakkaan ystäväni youtuben kanssa yhdessä yritettiin. Novitan neulekoulun hyvistä ohjeista huolimatta, mä en vaan tajunut miten se menee. 

Vähään tyytyväinen. Ei tarvii olla gussia, eikä khanelia. <3
Ite ku tekköö, niin saa mitä sattuu tulemaan. Nyt enää jännitän, huomaakohan naapuri näitä. 🙈

The End of  mieletön story. 


-amazingmom





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti