keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Ristiäisressi ja arkihommia. Pienesti positiivisuutta.

Kolme yötä ristiäisiin.. aaargh. Kakut on, pöytäliinat on, kastemalja on. Kastepuku on pesty ja pinkki nauha kiinnitetty. Kahvikupit pitää hakea lainaan, kuivakakku leipoa (sittenkin tiikerikakku), karjalanpiirakat paistaa, tehdä munavoi, ostaa kukkakimput. Tälle samalle viikolle mahtuu kahden isomman lapsen arviointikeskustelut, kaksi hammaslääkäri käyntiä (joista jo unohdin toisen), kolmannella lapsella on parturi ja neljännestä ei ikinä tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Eilen kävin lainaamasta äidiltäni kahvimaitokannun ja ostin kirpparilta keksitelineen. Keksihäkkyrän, mikä se nyt onkaan. Sellainen jossa on kaksi tasoa. 

Mun sometauko kesti noin kaksi viikkoa. Mutta se auttoi, some ei ahdista enää niin paljon. En käytä sitä niin paljon kuin aikaisemmin, siitä huolimatta etten varsinaisesti tauolla enää olekaan. Luin eilen jostain artikkelia "kehu kaikkea mikä liikkuu kolmen päivän ajan". Ilmiö kuulosti mielenkiintoiselta, minusta ei ole koko ajan kehumaan kaikkea mikä liikkuu, mutta otin asiakseni kehua edes välillä. Kehuin jopa jalostajan kuluttajaneuvontaa. Siis kun en keksinyt eilen mitä tekisin ruuaksi ja kaivelin kaappeja ja löysin kuivakaapin hyllyltä Jalostajan Meksikonpata pussin. Jääkaapissa oli paketti jauhelihaa ja siitä se sitten lähti. Ruuanlaiton ohessa laitoin Jalostajan kuluttajapalvelun sähköpostiin palautetta - kiitos ruuasta, nämä pata-ainestuotteet ovat pelastaneet aika monta päivääni. Sain automaattisen vastauksen, että asiaani käsitellään mahdollisimman pian. .. .. Joka tapauksessa minulle tuli hyvä mieli. 

Kolme edellistä yötä vauvan kanssa on mennyt aika pyllylleen, tältä päivältä kaikki koululaiset ovat lähteneet kouluun ja nyt näyttää siltä, että minun on mahdollista ottaa pienet aamupäivä päikkärit. Iltapäivällä on ala-asteelaisen arviointikeskustelu, johon menen yhdessä exän kanssa. Mun on parempi olla hyvin levännyt. Olen parempi levänneenä. Ugh. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti